sunnuntai 30. joulukuuta 2018

Ovi sulkeutuu, uusi avautuu

Vuoden vaihtuessa konkretisoituu uuden alku. Vuosi 2018 siirtyy muistoihin ja antaa tilaa uudelle. On itsestä kiinni, muuttuuko arki ja peruskuviot mihinkään. Ne ei muutu, jos tekee asioita kuten aina ennenkin.

Meillä vuosi 2018 piti sisällään isoja muutoksia. Hyppy yrittäjän saappaisiin oli melkein uhkarohkea teko. Hyppy tyhjän päälle. Hyppy omiin unelmakuviin.
Haavekuvat ja upeat unelmat ehti haalistua useaan otteeseen, kun arki ei vastannut odotuksia heti silmän räpäyksessä.

Epäonnistumiset on olleet enemmän läsnä ja ne on olleet sitä arkea mitä ei odotettu kädet ojossa. Tätä tämä on, yrittämistä, vaikka epäonnistuisikin vielä monen monta sataa kertaa.



Muutos vaatii tekoja ja kehittyminen vaatii toistoja, joustoa, selkeää tavoitetta, sinnikkyyttä ja periksiantamattomuutta. Vähän naurattaa, miksi edes oletettiin kaiken sujuvan alusta alkaen kuin tanssi.
Epäonnistumisen jälkeen ollaan askel lähempänä onnistumista!

Vuosi 2018 opetti luottamaan intohimoon ja  yhdessätekemisen voimaan. Vuosi 2018 tarjosi elämyksiä, pettymyksiä, epätoivoa, onnistumisia, peruttuja kohtaamisia, ihmetystä ja kiitosta.
Kyyneliä, halauksia, hymyjä sekä kiitollisuutta.

Opimme myös sen, että asiat, jotka olettaa toisten tekevän puolesta, onkin tehtävä itse. Miksi olettaa muiden huolehtivan?
 Tämä oppi on ollut meille se suurin oppi ja se tulee toimimaan tulevan vuoden yhtenä teemana: itse tehty.

Me jatketaan valitsemallamme haasteiden polulla. Päämääräetappina tunnettuvuus, omaperäisyys ja meidän tiimin herkkyys. Me ollaan me.

Rakastamme tätä erikoista taiteilijoiden elämää niin paljon, että olemme valmiita onnistumaan yhdessä. Monta kertaa.
Itse tehden.

Luvassa on ihanan täysi kalenteri: itse järjestettyjä pieniä tilaisuuksia, tansseja, iltamia, konsertteja, yhteislauluja ja varmasti jotain uutta.
Itse tehden. Yhdessä.